Ovi menee kiinni ja hiljaisuus valtaa talon. Tyypit on juuri ruokittu ja saatu hiljaiseksi sänkyyn. Tietokone auki ja ihmettelemään internettiä. Itkuradio täysillä vieressä, joka kertoo myös jos kissa pieraisee viereisessä huoneessa - herkkyys siis kohdillaan. Tuli erittäin jännä olo. Ihan kuin jotain puuttuisi tai jotain tarvitsisi tehdä, mutta en vain keksi mitä. Noh, nettiauto auki ja katsomaan Focukselle jatkajaa.
 |
| Eiiiiiiii paha! S-Max on aka laiva jo, mutta ei ihan "jalkapallomutsi"-tasoa. |
Reilun tunnin päästä mähinän volyymi alkaa kasvamaan, mutta ei aiheuta vielä toimenpiteitä. Hermostuneena sitä kuitenkin vilkuilee itkuhälytintä. Käyn tarkistamassa tilanteen ja molemmat nukkuvat naama rullalla sängyssään. Tarkistan vielä varuiksi, että ei ole tullut pulautuksia ja takaisin interwebsiin. Tällä kertaa aukesi nettimoto.
"WRYYYYYYYÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!!!!" raikaa ja sitten alkaa isän eka tuplavaihtoruokinta ilman apuvoimia. Toinen pihalle sängystä ja vaihtamaan nopeasti vaippaa. Tyttöhän siellä oli enemmän äänessä ja saa täten palvelua heti ensimmäisenä. Veljensä jaksaakin olla vielä pidempään ja vaipanvaihdot sekä syötöt menevät ok. Sitten likka sitteriin ja poika rumbaan mukaan. Tyttö päättääkin kivasti tyytyä sitteriin ja pojan saan hoidettua pois alta. Tytöltä suojariepu pois ja naaman pyyhintä. Hetkones, sieltä tuleekin lisää - vieläkin - ja MANAAJAT! Sitten rättiä viuhuun ja hinkkaan sitteriä ja työlle uutta vaatetta ja kissoja poissa pitelemään. Semmonen aika hektinen hetki. Siitä kuitenkin selvittiin. Ei siis ruoan jälkeen likkaa sitteriin, ei ei ei ei ei! :)
Takaisin internetin pariin. Tällä kertaa vähän pelimaailmoja auki ja pitkästä aikaa uudempaa MOBA-aaltoa edustava Heroes of the Storm. Kyseisen pelin kanssa on muodostunut hienoinen viha-rakkaussuhde. DotA2 "oppineena" on hieman liian rajoittunut hahmon buildi ja matchmakingit (ainakin toistaiseksi) ovat aneemiset omaan makuun. Noh, aika meneekin kuin siivillä ja havahdun volyymin nousuun radiossa. Tällä kertaa ennakoin enkä anna tulla isompaa mekkalaa. Koska molemmat alkavat olemaan "hereillä" niin otan pojan ensin syliin. Vaipan vaihdon yhteydessä havahtuu neiti, että ollaan yksin. Tämä asia ei miellytä ja levikset repee. Hoidan pojan loppuun ja lasken sängylle. Tyttö käsittelyyn vaipanvaihtoon. Tässä kohtaa on kaksi palosireeniä kämpässä. Poika ei arvosta, että ruoan tulo vaipanvaihdon jälkeen kestää. Molemmat sängyssä, molemmille lämpiämään maidot, molemmat syöttöön samaan aikaan! Tuen tyynyillä vartalot ja molemmille samaan aikaan tuttipullo suuhun. Tuen vielä rievuilla pulloja siten ettei tarvitse pitää jatkuvasti itse käsillä kiinni pulloista. Tällä taktiikalla menikin sitten seuraavakin. Kello on 23:30.
Ei tuo siis ole mikään mahdottomuus. Pitää vaan hieman sietää sitä korvia vihlovaa ja sydäntä särkevää itkua. Tuplasyöttökin tuli testattua ja toimii hienosti. Vielä pitäisi kerätä rohkeutta (tai sitten tyypeille kasvuaikaa), että uskaltaa mennä vielä uloskin. Yritin kyllä, mutta koppia hakiessani autosta iski erittäin suuri epävarmuus. Vajaa 2kk ikäiset (korjattua -2 päivää) ja minä ilman apua - en lähde edes yrittämään. Kunhan syömisrytmiä saa vähän pidennettyä niin voi olla jo mahdollisuudet lähteä yksinkin.
 |
| Duke II ollut jo pitkään kiikareissa vaikkei korttiakaan ole. "Chili" edition on vielä omaan makuun oikein väritetty. |
"WRYYYYYYYÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!!!!" raikaa ja sitten alkaa isän eka tuplavaihtoruokinta ilman apuvoimia. Toinen pihalle sängystä ja vaihtamaan nopeasti vaippaa. Tyttöhän siellä oli enemmän äänessä ja saa täten palvelua heti ensimmäisenä. Veljensä jaksaakin olla vielä pidempään ja vaipanvaihdot sekä syötöt menevät ok. Sitten likka sitteriin ja poika rumbaan mukaan. Tyttö päättääkin kivasti tyytyä sitteriin ja pojan saan hoidettua pois alta. Tytöltä suojariepu pois ja naaman pyyhintä. Hetkones, sieltä tuleekin lisää - vieläkin - ja MANAAJAT! Sitten rättiä viuhuun ja hinkkaan sitteriä ja työlle uutta vaatetta ja kissoja poissa pitelemään. Semmonen aika hektinen hetki. Siitä kuitenkin selvittiin. Ei siis ruoan jälkeen likkaa sitteriin, ei ei ei ei ei! :)
Takaisin internetin pariin. Tällä kertaa vähän pelimaailmoja auki ja pitkästä aikaa uudempaa MOBA-aaltoa edustava Heroes of the Storm. Kyseisen pelin kanssa on muodostunut hienoinen viha-rakkaussuhde. DotA2 "oppineena" on hieman liian rajoittunut hahmon buildi ja matchmakingit (ainakin toistaiseksi) ovat aneemiset omaan makuun. Noh, aika meneekin kuin siivillä ja havahdun volyymin nousuun radiossa. Tällä kertaa ennakoin enkä anna tulla isompaa mekkalaa. Koska molemmat alkavat olemaan "hereillä" niin otan pojan ensin syliin. Vaipan vaihdon yhteydessä havahtuu neiti, että ollaan yksin. Tämä asia ei miellytä ja levikset repee. Hoidan pojan loppuun ja lasken sängylle. Tyttö käsittelyyn vaipanvaihtoon. Tässä kohtaa on kaksi palosireeniä kämpässä. Poika ei arvosta, että ruoan tulo vaipanvaihdon jälkeen kestää. Molemmat sängyssä, molemmille lämpiämään maidot, molemmat syöttöön samaan aikaan! Tuen tyynyillä vartalot ja molemmille samaan aikaan tuttipullo suuhun. Tuen vielä rievuilla pulloja siten ettei tarvitse pitää jatkuvasti itse käsillä kiinni pulloista. Tällä taktiikalla menikin sitten seuraavakin. Kello on 23:30.
Ei tuo siis ole mikään mahdottomuus. Pitää vaan hieman sietää sitä korvia vihlovaa ja sydäntä särkevää itkua. Tuplasyöttökin tuli testattua ja toimii hienosti. Vielä pitäisi kerätä rohkeutta (tai sitten tyypeille kasvuaikaa), että uskaltaa mennä vielä uloskin. Yritin kyllä, mutta koppia hakiessani autosta iski erittäin suuri epävarmuus. Vajaa 2kk ikäiset (korjattua -2 päivää) ja minä ilman apua - en lähde edes yrittämään. Kunhan syömisrytmiä saa vähän pidennettyä niin voi olla jo mahdollisuudet lähteä yksinkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti